Neljäs teollinen vallankumous vaatii koulutukselta suurta muutosta

Elämme niin sanottua neljännen teollisen vallankumouksen aikaa. Aiemmissa kolmessa teollisessa vallankumouksessa symboleina ovat olleet höyrykone, sähköverkko, liukuhihna ja mikrosiru. On osuvaa, että neljännen teollisen vallankumouksen ja samalla aikamme symbolina onkin konkreettisten esineiden puute ja tilalla immaterialisaatio ja pilviteknologia.

Digitalisoituminen asettaa yhteiskuntamme mielenkiintoiseen ja haastavaan tilanteeseen. Kuten edellistenkin teknologisten vallankumouksien seurauksena, toivomme, että tulevaisuudessa aikaamme tarkastellaan hyvinvoinnin ja voimakkaan kehityksen aikana, kuten me nyt tarkastelemme edellisiä teollisia vallankumouksia. Elämme vahvaa murroksen aikaa ja uuden teknologian potentiaalin hyödyntäminen vaatii kaikilta yhteiskunnallisilta toimijoilta päätöksiä ja selkeää kurssia.

Digitalisoituminen on yhteiskunnan läpileikkaava ilmiö. Yksi suuri aikaamme kuvaava tekijä on työn murros. Perinteinen fyysinen työ vähenee automaation tieltä. Yhä useampi suuntaa tekemään tietotyötä, jonka perusedellytyksiä ovat luovuus, kyky omaksua tietoa ja mukautua muuttuviin tilanteisiin.  Uusien innovaatioiden kehittämiseen perustuvassa yhteiskunnassa pätevyys, osaaminen ja uudet työpaikat syntyvät uusilla tavoilla ja vaativat uudenlaista osaamista. Uuden työn aikana pk-yrityksiä voidaan ennustaa tulevan entistä enemmän, ja jo nyt elämme startup-kulttuurin aikaa.

Digitalisoituvassa maailmassa yhä useammassa ammatissa vaaditaan luonnontieteiden, teknologian ja matematiikan ymmärrystä. Tämä ei tarkoita, että tulevaisuuden työntekijät ovat kaikki koodareita. Perusymmärrys ohjelmoinnin logiikasta, jonka ympärillä maailma tulee pyörimään, ja kyky käsitellä suurta määrää dataa tulevat olemaan keskeisiä työelämässä vaadittavia taitoja.

Muuttuva työ vaatii monella alalla uudelleenkoulutusta jo nyt, mutta kriittisintä on varmistaa että Suomen kilpailukyky säilyy myös tulevaisuudessa. Tässä suurin rooli tulee olemaan seuraavalla sukupolvella, jonka aloittaessa työelämän uusia työelämätaitoja tarvitaan alusta lähtien. Tämä asettaa haasteita koululle ja opettajille, joiden tehtävä on varustaa koululaiset sellaisilla perustaidoilla joilla työelämässä pärjää.

Koulutuksessa tapahtumassa systeemitason muutos

Muutokseen ei valmistauduta istumalla hiljaa rivissä ja opettelemalla ulkoa asioita. Ääretön määrä tietoa on kenen tahansa verkkoyhteyksien päässä olevan käsillä, tämä vaatii taitoa ja ymmärrystä tiedon käsittelijältä. Keskusteltaessa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn säilyttämisestä ja tämän vahvistamisesta, oppimisen muutoksella ja digitalisoinnilla on iso rooli. Muutokseen on jo nyt reagoitu uudella opetussuunnitelmalla. Uudenlaisten digitaalisten ratkaisujen ja välineiden mukaan tuominen opiskeluun valmistaa oppilaita tulevaisuuden työelämään. Kunnat ovat kuitenkin edelleen eri vaiheissa muutoksessaan. Tärkeää on varmistaa, että kaikilla lapsilla Suomessa on samanlaiset mahdollisuudet uudenlaiseen oppimiseen ja tätä prosessia tukeviin resursseihin.

On mahdoton tarkkaan ennustaa millainen tulevaisuuden yhteiskunta on, ja millaiseksi tulevaisuuden työ muodostuu. Mutta jos nykypäivän megatrendeistä jotain voi päätellä, digitaalisten työkalujen ja toimintamallien kanssa sinuiksi tuleminen sekä kyky käsitellä tietoa luovasti ja ketterästi antaa paremmat valmiudet pärjätä tulevaisuuden maailmassa.

Kunnissa on tapahtunut viime vuosina positiivinen herääminen. Kunnat, koulut ja opettajat ovat tehneet tällä saralla paljon hyvää työtä. Tätä tulevaisuuden rakennustyötä kannattaa tukea muillakin sektoreilla — oppimisen kehittämisestä voidaan huolehtia yhdessä.

Microsoft vastaa oppimisen muutokseen muun muassa tukemalla kuntia Oppimisen Pohjantähti -ohjelman kautta. Oppimisen Pohjantähti tarjoaa kunnille työkaluja, koulutusta ja tukea uusien välineiden käyttöön ja pedagogisiin toimintatapoihin.

Teksti liittyy oppimisen digitalisoitumista ja muutosta käsitteleviin #koulu17-kuntavaalipaneeleihin, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa maaliskuun aikana Tampereella (7.3.), Helsingissä (27.3.) ja Turussa (28.3.).

Seuraa paneeleita Twitterissä tunnisteilla #koulu17 sekä #kuntavaalit.

Avaa tästä politiikkapaperi kunnille
Policypaper_kansi

Kati Tiainen, digitaalisen oppimisen strategiajohtaja, Microsoft. Twitter: @KatiTiainen Max Mickelsson, tietoyhteiskuntasuhdejohtaja, Microsoft. Twitter: @Maxiimi

2 comments

Vastaa