Maailma on muuttunut, nyt on luokkahuoneen vuoro

On vuosi 1977. Olet luokkahuoneessa. Oppilaat istuvat riveissä pulpettiensa ääressä ja luokan edessä opettaja kertoo asioita, joita oppilaiden tulee tietää ja muistaa ulkoa. Oppilas saa puheenvuoron, kunhan muistaa viitata kiltisti ja odottaa tulevansa huomioiduksi.

40 vuodessa paljon on muuttunut. Olemme siirtyneet aikaan, jossa informaatio, viestit ja uutiset liikkuvat sekunneissa maailman laidalta toiselle. Informaatiotulvassa vastaanottajan tulee pystyä arvioimaan kohtaamansa tiedon laatua, alkuperää ja todenmukaisuutta. Medialukutaitoa vaaditaan kaikilta.

Luokkahuone on kuitenkin säilynyt tähän päivään asti yllättävän muuttumattomana. Pulpettirivit ovat edelleen suorassa ja tietoa siirretään monesti opetustilanteessa ylhäältä alas, opettajalta oppilaalle. Oppilaat sen sijaan kohtaavat joka päivä maailman, joka ei enää sovi yhteen näiden käytäntöjen kanssa.

Uusia taitoja uusilla tavoilla

Tähän haasteeseen on Suomessa vastattu syksyllä 2016 käyttöön otetulla peruskoulun opetussuunnitelmalla. Uudessa OPS:ssa oppilas nähdään aktiivisena toimijana, ja koulun tehtävänä on opettaa hänet oppimaan. Ulkoa opitun tiedon sijaan keskiöön nousevat taidot, joiden avulla tietoa hallitaan. Tulevaisuuden PISA-testit mittaavat entistä enemmän taitoja ja edellä kuvattua osaamista. Kyseessä ei ole kaiken vanhan hylkääminen, vaan uusien keinojen ottaminen mukaan oppimiseen ja opetukseen.

PISA-mittausta paljon tärkeämpi syy herätä tähän kysymykseen on se, että me elämme näitä taitoja ja valmiuksia vaativassa maailmassa jo tällä hetkellä – emme vasta tulevaisuudessa. Esimerkiksi tutkimustulokset (Salmela-Aro, Muotka, Alho, Hakkarainen & Lonka, 2015) Suomesta kertovat, että jopa 46 prosenttia 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti koulunkäyntiin ja oppimiseen. On huolestuttavaa, että lapset eivät koe koulussa oppimiaan asioita hyödyllisiksi tulevaisuutensa kannalta.

Katse tulevaisuuteen

Digitalisoituminen ja oppimisen muutos kouluissa tarkoittavat muutoksia yhtä lailla oppilaille, opettajille, kouluille kuin kunnillekin. Oppilaat ovat tulevaisuudessa yhä vahvemmin vastuussa oppimisensa tavoitteista ja arvioinnista. Opettajien roolina taas on olla oppimisen aktivoijia ja ohjaajia oikean tiedon äärelle. Tämä ei tarkoita, että oppilaiden olisi tulevaisuudessa tarkoitus pärjätä yksin vaan tehtävä enemmän itse.

Kouluissa tämä tarkoittaa muutoksia, joiden myötä kouluista tulee kokonaisvaltaisia oppimisympäristöjä, jossa merkitystä on niin kouluruokalistojen kuin kestävän energiankäytön valinnoilla. Kuntien tasolla koulutus nousee entistä tärkeämpään asemaan ja voimakkaammin keskeiseksi houkuttelevuustekijäksi. Uuden oppimisen ja osaamisen mahdollistavat resurssit ja fasiliteetit on saatava kuntoon, tai osaamisen muutos ei tule onnistumaan. Tämä vaatii myös päättäjiltä ymmärrystä koulutuksen ja oppimisen muutoksesta.

Teknologian kehitys ja mahdollisuudet ovat kaikessa tässä väline, joka meidän tulee uskaltaa hyödyntää kaikessa potentiaalissaan. Tulevaisuutta ja kilpailukykyä ei luoda siirtämällä oppikirjoja pdf-tiedostoiksi tableteille vaan kasvattamalla parhaita oppijoita. Raja-aidat formaalin ja informaalin oppimisen väliltä kaadetaan ja oppiminen tapahtuu niin luokassa kuin sen ulkopuolellakin.

Tämä toteutuu kuitenkin koulumaailmassa ainoastaan, jos kunnat ja kuntapäättäjät ovat sitoutuneita rohkeuteen ja muutokseen. Käännetään katseemme historiasta tulevaisuuteen.

Teksti liittyy oppimisen digitalisoitumista ja muutosta käsitteleviin #koulu17-kuntavaalipaneeleihin, jotka järjestetään yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa maaliskuun aikana Tampereella (7.3.), Helsingissä (27.3.) ja Turussa (28.3.).

Seuraa paneeleita Twitterissä tunnisteilla #koulu17 sekä #kuntavaalit.

Kati Tiainen, digitaalisen oppimisen strategiajohtaja, Microsoft. Twitter: @KatiTiainen
Max Mickels
son, tietoyhteiskuntasuhdejohtaja, Microsoft. Twitter: @Maxiimi

Avaa tästä maaliskuussa 2017 julkaistu politiikkapaperi kunnille
Policypaper_kansi


Suomen Lukiolaisten Liitto: Oppimista tapahtuu kaikkiallajpg_sll_logo_pure

Nykypäivänä koulutuksen merkitys korostuu enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi disinformaatio ja populismi ovat keskeisiä aiheita, kun pohditaan koulutuksen haasteita nykypäivänä. Enää ei pärjätä pelkästään oppikirjaa lukemalla – ajankohtaiset ilmiöt ja niiden läpikäyminen yhdessä kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen.

Koulutus ei ole irrallinen saareke, vaan sen on oltava vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden ja ympäristön kanssa. Käytännössä se tarkoittaa, että oppilaitokset ovat avoimia esimerkiksi poliittisille nuorisojärjestöille. Se voisi olla ratkaisu esimerkiksi alhaiseen äänestysprosenttiin mutta myös kasvattamisesta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Opetuksen tulee tapahtua siellä, missä oppilaat ja opiskelijat ovat. Siksi esimerkiksi teknologian käyttöönotto tai kansalaisjärjestöt täydentävät omalta osaltaan opetusta ja kytkevät sen osaksi yhteiskuntaa.

Pietu Heiskanen, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto
Twitter: @Lukiolaiset

Vastaa